torstai 30. heinäkuuta 2015

Värien hehkua Aprikselta


Milley way


Apriksen värien hehku piristi tällaisena sateisena päivänä. Ihania värejä ja kaunista pintaa. Tykkään näistä korteista kovasti. Tämä oli meidän ensimmäinen vaihtomme, mutta toivottavasti ei viimeinen, ainakin minä toivon niin.

This is the

Toinen kortti kiinnostaa minua kovasti. Hienojen värien lisäksi tässä on tunnelmaa menneiltä ajoilta ja kiehtovia viestejä. Tämä on erityinen kortti ja olen onnellinen, että sain juuri tämän.

KIITOS Apris tosi paljon tästä hienosta vaihdosta.
Löysin kortit kauniin värisen kansion sisältä. Katsohan tätä:




Minun korttini näette Apriksen blogissa, siis täällä...


keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Albumin tuunausta ATC-korttien säilytyskirjaksi



Näin kesällä Ainan luona aivan uskomattoman hienon kirjan ATC-korteille. Olen miettinyt, miten oikein laittaisin kortit - siis omat kortit. Muovitaskut ovat jotenkin niin kylmiä ja häivyttävät korttien pinnan. Aina oli liimannut kortit itse tekemäänsä hienoon korttikirjaan. Siitä sain idean tehdä itsekin kirjan korteille.

En kuitenkaan jaksanut alkaa tehdä kirjaa alusta asti. Niska on nyt vähän sellainen, että täytyy miettiä, mitä oikein tekee. Ostin siis pari  lähes neliön muotoista albumia ja aloin tuunata niitä oman näköisiksi. Kannet päällystin täysin uudestaan.




Tässä etukansi. Kuva nyt on vempulassa taas kerran, mutta vähän tässä näkyy, mitä olen soheltanut. Eli lankaa on liimattu, servettejä, rakeita, guassi- ja akryyliväriä, liimaa päälle ym. Vähän on hopeista ja turkoosia akryylikiillettä, mutta se ei oikein kuvassa näy. Livenä tykkään kannesta, sitä on kiva hiplata, kuten korttejakin.




Tässä takakansi. Tämä tuunaus  on ollut oikein kärsivällisyyskoulua, koska joka välissä on pitänyt malttaa antaa kuivua. Kaiken päälle sivelin siis liimaa, jotta kaikki pysyy, eivätkä värit irtoa.




Jotta siväsivut eivät olisi niin ostetun albumin näköisiä, leikkelin niitä vähän kurvikkaiksi. Tarkoitus on vielä maalata sivuja kevyesti, ainakin reunoja, jotta saisin niistä vanhan tuntuisia.



Tässä yksi sivu maalattuna, vielä vähän märkäkin näyttää olevan.

Kestää vielä jonkun aikaa, ennen kuin pääsen kortteja liimaamaan. Tähän laitan siis sellaiset kortit, jotka eivät ole vaihdossa. Mietinnän alla on vielä järjestys. Tietysti voisi aloittaa ensimmäisestä kortista - ja niin varmaan teenkin - mutta jotenkin haluaisin tehdä toisin päin, eli uudet kortit alkuun.
Kortteja on nyt jo tosi paljon, joten on pakko karsia samantapaisia pois.

Sillä aikaa, kun sivut kuivuvat, on hyvää aikaa miettiä miten kirjan järjestää.Yhdelle sivulle mahtuu vain neljä korttia, koska tekstiäkin haluan mukaan. Sivuja on 50, joten yhteen kirjaan mahtuu siis 200 korttia. Liimaan kortit vain aina oikealle puolelle, joten jos joskus tulee tarve irrottaa jotain, niin se onnistuu ilman, että toinen kortti takana menee pilalle. Jos liimaisi sivun molemmille puolille, kirjaan mahtuisi 400 korttia. Välissä on kyllä sellainen ohut välilehti, kuten albumeissa on. Sikäli voisi tietysti liimata joka sivulle. Ensin lasken paljonko kortteja nyt on ja paljonko pitäisi karsia, että pääsisi tähän hetkeen. Toisen kirjan voisi sitten aloittaa ihan uusilla korteilla. Mietintää....mietintää...

Vinkkejä otetaan vastaan :-)




maanantai 27. heinäkuuta 2015

Korttivaihto RaijaAnnikin kanssa

Ylhäältä vas. Vaiennut ääni, Taika päivässä 2, Nuotiolla, Etsi, Yön kuningatar ja Kesäheila


Sain jo perjantaina IHANAA IHANAA postia RaijaAnnikilta, mutta sitten jälkipolvia tuli kylään ja kuvaaminen jäi. Pitihän sitä kakkukin tehdä ynnä muuta. Ihailemaan ehdin jo perjantaina näitä RaijaAnnikin upeita kortteja. Näissä riittää hypisteltävää, on hienoa pintaa, kauniita värejä, kimallusta ja vaikka mitä salaperäistä.

Erityisesti ihastuin korttiin "Vaiennut ääni". Kirjoitan tekstin vielä tähän, jos se ei näy kollaasissa: "Jos kuulet sisäisen äänen, joka sanoo: "sinä et osaa maalata", jatka kaikin mokomin maalaamista - ja pian se ääni vaikenee." Vincent van Gogh
Tämä on kummallinen, kiehtova kortti, joka vetää huomion itseensä koko ajan pöydällä. Kaikki kortit ovat upeita, enkä edes ymmärrä, mikä tässä on. Teksti on oivaltava, mutta tämä kutkuttaa minua ilman tekstiäkin.

Mutta ei tässä suinkaan vielä kaikki.

Kahvitaidetta

Arvatkaa pitikö lähteä keittämään kahvit, kun tätä hypistelin, niin hyvä tuoksu tuli :-DDD
En saanut oikeaa kahvin väristä ruskeaa kuvaan, mutta osaat sen kuvitella. Hieno kortti!




Ja aah, mitä ihanuutta! RaijaAnnikin itsensä tekemää paperia. Upeaa pintaa ja hienot värit. Olen aina haaveillut, että menen paperintekokurssille, mutta aina vaan se jää. Mitä aarteita tuo oikealla alhaalla sijaitseva paperi sisältääkään!

Mukana oli vielä terveiset Carl Larssonin kortin takana ja sitten ....
Et voi arvata, kuinka mielikuvitustani kiehtoo muutama sivu romaanista/novellista?? Olevaisuuden salaisuus. Teksti on selvästi vanhaa, mutta tarinassa keskustellaan nykyäänkin niin ajankohtaisesta aiheesta materian ja näkymättömän kamppailusta. Tarkistan kyllä kirjastosta, josko tätä kirjaa on vielä saatavilla. Kerrotko RaijaAnnikki tekijän, jos sinulla on se tiedossa.

KIITOS RaijaAnnikki hienosta vaihdosta.
Minun korttini näette hänen sivuillaan ja tässä oikopolku sinne :-)


(Olen muuttamassa tunnisteiden sisältöä siten, että jokaiselta saamani kortit on löydettävissä helposti nimen mukaan. Homma on vielä kesken, joten älä ihmettele, jos sinun korttisi näkyvät vain Saaduissa korteissa....)

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kohtaaminen luonnossa

Tulistunut


Tällä herralla ei ole tuli hännän alla, vaan jo höyryää koko tyyppi, kun niin kiukuttaa. Häntä harmittaa, kun ihmiset jättävät roskia joka paikkaan. Ensin tulevat innoissaan grillaamaan, mutta sitten jättävät kaiken luontoon. Hävytöntä, karjuu hän...

Teemakuun taiteessa 

"9. teema on EKO/LUOMU taidetta
Luodaan taidetta luonnon materiaaleista. Taidemaaleja ja tarvikkeitakin voi käyttää, mutta pääosassa pitää jollakin tapaa olla luonto. Ei siis ole tarkoitus etsiä luonnon luomaa taidetta, vaan luoda itse omaa taidetta luontoa apuna käyttäen. "

Pakuripeikko

Pakuripeikko tarkkailee salaa, ketä metsässä oikein kulkee. Ei kai vaan taas tuo Aina, joka nyhtää palan kyljestäni. Auts...

Partasuu


- Kuka täällä metelöi ja höpöttää, heräsin kesken unieni. Menkää siitä muualle, että saan jatkaa...


lauantai 18. heinäkuuta 2015

Todistusaineistoa


Terveisiä retkeltä. Tässä on vähän todistusaineistoa siitä, missä olen käynyt. Nämä kanat olette nähneet ennenkin, vaikkakin toisessa blogissa :-))

Ainan luona siis kävin. Oli hieno retki ja oli mukavaa tavata taas blogiystävä. Toiveenani oli nähdä kanat, käydä ongella ja käydä grillaamassa makkaramökillä, myös hikoilla savusaunassa. Kaikki toiveeni toteutui ja paljon muutakin.


Sain syödä herkullisia munia ja muutakin Ainan laittamaa, savustettua kalaa, marjoja paljon ja uskomatonta kyllä, niin viinirypälet eivät tulleet lainkaan happamiksi pakkasessa. Se oli aivan ihmeellsitä, miten makeita ne olivat vieläkin.

Yhtenä aamuna söin herkullista tattaripuuroa. Piti kysyä siihen resepti, koska se oli tosi hyvää, mutta unohdin. Marja/tattaripuuroa? Mutta mitä marjoja ne olivat ja missä vaiheessa ne lisättiin, vai laitettiinko ne ensimmäiseksi liemeen?


Suloinen Nanni meinasi tulla yöllä viereeni, mutta huomasi sitten, että sängyssä onkin vallan vieras nukkuja, Aina kun antoi minulle oman huoneensa. On jotenkin kenkkua vallata toisen huone, mutta toisaalta niin leppoisaa, kun saa levittäytyä ihan rauhassa. Kukaan ei häiriintynyt, vaikka piipahdin yöllä farmilla, kuten teen kotonakin. Siis tietokoneella :-)


Kalaonni ei nyt ollut suuri, mutta muutama pieni sintti sentään tuli, että sai kokea vavan värinän jännityksen. Parasta ongella minusta on katsella veden leikkiä kohon ympärillä, taivaan heijastuksia ja kuunnella luonnon ääniä.



Uimaankin olisi voinut mennä, mutta ilma ei ollut niin lämmin, vaikka muuten ilmat suosivat retkeäni. Saimme seikkailla poutasäässä, seuraavana päivänä sitten jo tulikin vettä.

Muutama kuva vielä ensi kerralla....


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Virran viemää



Keväällä kun Aina oli täällä retkellä, kävimme mm Halisten koskella kuvaamassa. Silloin vettä riitti ja koski kuohui. Nyt on harvinainen kesä, vettä riittää vielä heinäkuussakin. Minä lähden tarkistamaan tilanteen Ainan luona. Isoa kameraa en ota mukaan, koska se on raskas kannettava, otan kännykällä muutaman kuvan tuliaisiksi.

Täällä pakataan siis innolla junamatkaa varten. Huomenna aamulla aikaisin juna vie minut seikkailuun. Taidan joutua ottamaan karanneita mettiäisiä kiinni, iiiiik. Ei, minä taidan vaan katsella ikkunasta. Toivottavasti pysyvät pesissään pari päivää ja lopun kesääkin. Ovat kuulemma vähän äkäisiä, kun on kylmää ja aina sataa.

Ongelle toivon pääseväni ja makkaramökille grillaamaan, muun näyttää sitten aika. Kutkuttavaa taas lähteä. Se on jännää, mutta lapsesta asti olen tykännyt rautatieasemista ja junista. Ihan ensimmäistä junamatkaa en edes muista, vaikka luulisi niin merkittävän tapahtuman muistavan. Ehkä se on jäänyt alitajuntaan kutkuttamaan.

Oikein hyvää uutta viikkoa kaikille, palaan pian....


keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kultaisella tiellä

Tie-sarja 4. Temppelitie

Eilen posti toi hehkuvia, kauniita Tie-sarjan kortteja Maahiselta. Tälle kultaiselle tielle astun mielelläni ja katselen ympärilleni pitkään. Nautin näkemästäni ja toivon, että saan vaeltaa näillä teillä valosta nauttien. Ja miksi en saisi, koska sain nämä hienot kortit itselleni. Näissä yhdistyy upeasti abstraktisuus, xentangle-kuviot ja myyttisyys.



Tie-sarja 5. Kaidalla tiellä

Toivonpa pysyväni kaidalla tiellä. Tämä valoisa kortti auttaa siinä. Ympärillä kiehtovat kaikenlaiset houkutukset, mutta parasta vain katsella omalta tieltä.
Tämä on mielenkiintoinen kortti ja saa mielikuvituksen lentämään.



Tie.sarja 2. Majakka

Tämän kortin syvää sinistä en tavoittanut, vaikka otin monta kuvaa erilaisissa valoissa. Mutta uskotte, kun kerron, että tämä on hieno kortti. Majakka hehkuu siniseen hämärään laskeutuvassa meressä.


Maahinen on tehnyt kortit tosi tukevalle pahville, hän on käsitellyt reunat kauniisti. Kortteja on hieno pitää kädessä ja tuntea se jokin, joka hyvästä taiteesta säteilee.

KIITOS MAAHINEN tosi paljon näistä upeista korteista, myös oheismateriaalista, josta tulee olemaan iloa syksyn mittaan, kun pääsen taas enemmän tekemään kortteja.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Eko-taidetta



Miten tämä on eko-taidetta?? Siten, että halusin ulos maalaamaan ja totesin, että lähes kaikki akryylivärit olivat kuivuneet. Sitten kaivoin kaikki varastossa olleet vanhat materiaalit esiin. Siellä oli värijauhetta, akryylivärin hidastajaa, akryylinvärin loppuvernissaa, ja mitähän vielä... Niin sitten oli kahdessa pienessä pullossa kultaa ja hopeaa, jotka olin ostanut atc-kortteja varten.

Eikö sellainen voi olla eko-taidetta, jossa hyödynnetään kaikki vanha, eikä heitetä sitä sellaisenaan pois. Nyt näistä materiaaleista syntyi aikamoinen sotku. Levittelin niitä toisiinsa palettiveitsellä ja katselin, miten kihinä kävi, kun värit ja nesteet yrittivät päästä sopuun toistensa kanssa. Kuivuminen ja riita kesti lähes kaksi vuorokautta, mutta lopulta sopu syntyi.






Teemakuun taiteen 9. teema on 9 EKO/LUOMU taidetta

"Luodaan taidetta luonnon materiaaleista. Taidemaaleja ja tarvikkeitakin voi käyttää, mutta pääosassa pitää jollakin tapaa olla luonto. Ei siis ole tarkoitus etsiä luonnon luomaa taidetta, vaan luoda itse omaa taidetta luontoa apuna käyttäen."

Oma työni on nyt painotteella EKO, mutta on mukana luontoakin pieninä hiekanjyvinä maalin alla. Tiedän, että tämä ei ole varsinaista luontotaidetta, mutta ensi kerralla sitten. Luonnossa nämä työt on kuitenkin tehty. Koko kevään olen haaveillut ja odottanut, että pääsisin ulos maalaamaan. Nyt sotkin sydämeni kyllyydestä.


Vaikka paperi oli suuri ja paksu, se kupruili värien taistelun tuoksinassa. Lopulta siitä syntyi nahkamainen kokonaisuus, jonka pilkoin atc-kortti-kokoisiin paloihin. Näistä riittää pohjia pitkäksi aikaa. Osan käytän suoraan kortteihin, en edes halua koskea niihin enää, mutta osan työskelyä jatkan vielä.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Kel aarre on, se aarteen kätkeköön...

...mutta kauempaa en malta. Nyt näytän, minkä aarteen, harvinaisen herkun, sain keväällä, kun Aina kävi luonani vierailulla. Aina ei kuulemma tee atc-kortteja, mutta yllätys yllätys, minä sain kuitenkin tuliaisiksi atc-kortteja ja  upean kotelon niille.



Tässä kollaasi omaperäisestä, hienosta, kotelosta. Kotelo on kolmeosainen ja taittuu malliin, joka näkyy ensimmäisessä kuvassa. Sisällä on kauniit taskut korteille.



Päivänkajo, Suolampi, Kuu


Ainalla oli mukana monta korttia, joista sain valita mieleiset. Aah, mutta kaikki olivat mieluisia, hamstrasin siis ne kaikki :-DD  Näitä mehiläisvahavärikortteja ei kerta kaikkiaan voinut vastustaa.
Ihanat värit ja rosoisuus on mannaa sormenpäille. Otin kuvat aamulla, koska päivällä on ulkona liian kuuma, siksi värit ovat sinertävämmät, kuin alkuperäiset. Ainan vihreähän on pehmeämpi ja lämpimämpi.


Kirsikkapuu, Yö, Kohti valoa, Syysmetsä
Aivan kuin palettiveitsen leikkiä, mutta tiedän, että Ainalla on pieni, varta vasten tähän työhön tehty, silitysrauta.  Kirsikkapuu on erityinen lemppari minulle. Kaikki ovat ihania, mutta sitä täytyy katsella usein ja hypistellä sormissa.



Suopursut,  Pikku-unikot 1, Pikku-unikot 2

Nämä kortit on maalattu rypistetylle paperille. Hienoa, taiteellista jälkeä.






Vielä yksityiskohtia kotelon taskuista. Mitä ihmeen salakieltä taustalla oikein on? Kaunista, mutta en millään saa selvää :-D

KIITOS AINA vielä kerran ihanasta aarteesta. Nyt oli jo pakko näyttää muillekin.

Arvaa vaan tuliko tästä paineita, kun lähden matkaan sinne päin....


torstai 2. heinäkuuta 2015

Postia Silkulta

"Journey..."
Oih, mitä postia sain tässä taannoin. Olen ollut niin menossa ja tulossa, etten ole muka ehtinyt laittaa blogiin, mutta ihaillut olen aina kotona ollessani. Sain upeita kortteja Silkulta ja kotelot vielä päälle, vaikka itse en tähän vaihtoon ehtinyt koteloita tehdä.

Katsokaa mikä tausta, huikea syvyys ja hienoa pintaa. Koko kortti vaikuttava.




"Ystävykset"

Tämä on kaunis, kerroksellinen kortti. Hieno kimmellys ei näy kuvassa, mutta paljon muuta näkyy: Silkun käden jälki, sommittelu ja vastakohdat, jotka tuovat keskustan esiin.




"Tähti"
Tähän korttiin en saanut oikeita värejä, todelliset ovat paljon pehmeämmät. Mutta voi, mikä idea ja toteutus. Kerrassaan mainio kortti.





Minulta lähtivät vain kortit (vaatimattomat nekin, kun uudet ovat vasta vaiheessa) mutta Silkulta sain hienot kotelot. Niissä on Silkun omaa painatusta paljon, ja siitä pidän kovasti. Taiteellisia ja kauniita. Silkku saa koteloistaan niin timakoita ja ryhdikkäitä. Myös pinta on sellaista hypisteltävää.

KIITOS SILKKU kovasti tästä vaihdosta, myös ihanasta oheismateriaalista. Korttisi saavat minutkin taas innostumaan tekemään uusia kortteja. Vaihdetaan uudelleen, kunhan saan jotain kunnollista aikaiseksi :-)