keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Uusi harrastus kommelluksineen



Kuten jo edellä kerroin, minulla on uusi harrastus. Oli pakko keksiä jotain joka houkuttaa minut pois tästä tietokonetuolilta. Liikuntaa, liikuntaa.

Harrastus vaatii ensin kasvattamista, jotta kaikki sujuu hyvin. Minusta tuli siis matojen kasvattaja. Tällaisessa kuivassa mäessä eivät madot viihdy, joten tein niille (vaari siis teki itse laatikon) viihtyisän kodin. Siellä madot toivottavasti lisääntyvät vauhdilla. Olen antanut niille herkkuja, kuten googlaamalla saaduissa ohjeissa kerrottiin. Ainakin hengissä ovat, sen olen huomannut, kun olen sieltä tonkinut muutaman kippoon rantaan lähtiessäni. Yes...siis kalaan...


Minulla oli taas mieluinen vieras, kuten joka keväänä. Nyt sain paljon vihjeitä kalastukseen. Lapsena olen onkinut tosi paljon, siksi kalastus houkutti. Hankin aloittelijoille tarkoitetun virvelin ja heittelin sitä ensin tässä kotikallioilla.

Olin kuullut, että Ruissalossa saa tähän aikaan kuhaa, kun ne tulevat kutemaan rantakiville. Oli niin kova tuuli, että jigi jäi koko ajan kiinni kiviin. Se siitä kuhasta. Saimme kalastavilta miehiltä vihjeen, että pohjaonginnalla saa siikaa ja lahnaa ja tietenkin särkiä.

Lähdimme tuulta karkuun tyynemmälle rannalle ja saimmekin kaloja. Ensin muutaman pienen särjen, jotka päästimme takaisin kasvamaan. Siitä hyvästä nappasi sitten vähän isompi kala...ja toinenkin...ja vielä kolmas...eli jokaiselle tuli kala. Tässä suurin säynävä, jonka sain.

Hauskaa oli ruokaa laittaessa, koska vieraani puhui koko ajan kalaperunoista. Käsitin, että kalat laitetaan kypsymään perunien päälle. No, niin ne laitettiinkin, mutta ei perunia kokonaisina sinne laitettu, vaan pilkottiin kuten keittoon. Eli kalakeitosta olikin kysymys. Pari hauskaa vaihetta siis oli murteen takia.

Kuten tiedätte, että kun innostun jostain, niin innostun todella. Kalaan piti siis lähteä monena päivänä. Lähes aina ruokatarpeet saimme. Lauantaina lähdimme vaarin kanssa kahden kalaan meren sijasta järvelle. Ensin ei tullut mitään ja vaari jo epäili, että onko sellaisessa suoperäisessä järvessä kalaa. Minä katselin sitä kaarevaa kaislaista reunaa sillä silmällä, että siellä kyllä lymyää hauki.

Minä ongin ensin ja vaari heitteli virveliä, mutta ei onnistanut. Sitten vaihdoimme välineitä ja vaihdoin vielä virveliin valkoisen jigin, koska ajatelin, että tummassa vedessä se voisi erottua paremmin. Ja niin tapahtui...huiiiii....

Tunsin, että nyt nappasi jokin painava ja suuri. Kelasin hitaasti lastia kohti laituria ja vaari otti haavin valmiiksi. Kaveri pisti niin paljon hanttiin, että teimme virheen, jota ei saisi tehdä, eli vedimme molemmat siimasta. Juuri siten siima katkeaa, mutta onneksi ei tällä kertaa. Kala pärski ja pyristeli, mutta saimme sen lähelle laituria ja vaari työnsi haavin alle, niin se oli kiikissä. Suuri kuin mikä. En ole koskaan saanut haukea, enkä muutakaan noin suurta kalaa. Äkkiä kauas vedestä, ettei kala hyppää vielä karkuun.



Hauki oli 60 senttiä pitkä, painoa ei saatu, koska henkilövaaka ei näyttänyt.

Tumma suojärvi oli sitä mieltä, että jos jotain antaa, niin jotain on myös saatava. Minä otin innoissani tämän kuvan ja lähetin ystävälle saman tien. Minulla on aina kännykkä vetoketjutaskussa, mutta silloin innoissani törkkäsin sen villatakin taskuun huomaamatta. Kun hetken päästä kumarruin pesemään käsiäni, kuului lumps...se oli entinen kännykkäni. Aika hyväkin, paras ja kallein mitä minulla on koskaan ollut. Laiturin päässä oli vettä yli kaksi metriä ja pohja suomaista pehmeää, joten ei mitään mahdollisuutta saada kännyä takaisin.

Siinä vaiheessa ei edes harmittanut, koska kalan saannin jännitys vielä virtasi veressä. Pari päivää myöhemmin kyllä alkoi jo harmittaa. Siitä selvisi vain ostamalla uusi kännykkä. Oli minulla varastossa vanha mummokännykkä, mutta en suostu olemaan vielä niin mummo, että sillä pärjäisin. Älyversio se pitää olla ja sellaisen siis ostin taas.

En ole koskaan pudottanut kännyä edes lattialle, enkä unohtanut mihinkään, mutta nyt muistan jonkin aikaa, että vetskari kiinni tai känny laukkuun.

Vielä nautin siitä tunteesta, jonka painava kala antoi. Oli jännittävää, koska ei tiennyt, onko se saapas, lohikäärme vai mikä ihme, kun painoi ja pärski.
Sen tunteen haluan taas, siis uudelleen kalaan....

Nyt tiedätte, missä olen, kun minua ei näy eikä kuulu... Voin minä tulla näyttämään sen pienen kiiskenkin tai ahvenen :-D

Oikein hyvää kesää kaikille :-)


37 kommenttia:

  1. Se oli aika iso kala, kesän kalajutut ovat parhaimpia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on kuva todisteena :-) Sekin meni, mutta sain sen pilvestä takaisin uuteen kännykkään.

      Poista
  2. Upeaa ja onnea uudelle harrastukselle.Kyllä todella pitää koneelta välillä poistua johan tässä paikat kipetyy ja kohta on ihan kohmelossa.(: Kyllä mekin käymme kesäisin järvella vaika en olekaan kovin innokas kalastaja.Veneessä on silti mukava istuskella ja ihailla luontoa.Hyviä kalailmoja sinulle ja onhan tuo hauki tosi iso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veneessä on ihana lipua ja antaa pilvien liikkua pitkin järven pintaa.
      Kiitos RaijaAnnikki :-)

      Poista
  3. No eipä olisi ensimmäisenä tullut kalastus mieleen. Jotain taiteellista arvelin. No, kalastus on tietenkin luontojuttua ja siitä saa myös ruokaa, niin että järkevä harrastus se on. Kaipa siinä on se metsästäjän jännityskin. En tiedä, en ole koskaan kalaa saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännitystä on vaikka muille jakaa :-))
      Olen lapsena asunut joen lähellä ja kävimme veljeni kanssa ongella kaiket kesät. Kun madot loppuivat, makasimme heinikossa ja pyydystimme heinäsirkkoja, niillä sai hyvin kaloja. Olen aina ollut sellainen poikatyttö, korkkareista eikä heiluvista helmoista ei ole ollut tietoakaan.

      Poista
  4. No jopas. Kaikkea muuta olisin arvannut, mutta että kalastus, ja matojakin omasta takaa, vau! Kalaonnekasta kesää siis toivottelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin, ettei tätä kukaan osaa edes kuvitella, mutta lapsuuden taustaa ajatellen hyvinkin tuttu harrastus. Katso edellisiä vastauksia.
      Nyt sain ystävältä viisaita neuvoja ja harrastus vain laajeni. Kala on terveellistä ja luonnosta itse kalastettu puhdas kala kevyintä ja parasta.

      Poista
  5. Kiva ja ruokaisa harrastus sulla joka pitää vireessä ja saa nauttia ulkonaolemisesta ja jännästä kalastamisesta. Tosi komeita saaliita olet saanutkin ja osaat jopa matoja kasvattaa. Harmi kun kännykkäsi putosi, mutta saahan niitä uusia kaupasta.
    Kiitos ja Hyvää kesää myös sulle ja mielistä harrastusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisko:-) Lapsuuden harrastus palautui mieleen ja nyt entistä jännittävämpänä. Kala maistuu kyllä, lihasta en niin välitä. Ulkona tulee oltua monta tuntia ja usein kävelymatkakin on aika pitkä, mikä on hyvä vaan. Joskus penkat ovat tosi jyrkkiä, niitä saan varoa polvieni takia, mutta selvitty on.

      Poista
  6. Ihana harrastus ja saat nauttia ihanasta kesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamun raikas ilma tai illan lempeä tuuli, siinä hyviä kalastusilmoja. Sadekin on hyvä ja ropinaa on kiva kuunnella; vaaria ei tahdo saada sateella liikkeelle, mutta minä menisin kyllä.

      Poista
  7. Onnittelen isosta hauesta! Nythän meillä on yhteinen harrastus. Olet ihan virvelinkin hankkinut. Umpikelako vai avo?
    Ole nminäkin matojakin kasvattanut ja sittemmin antanut niiden talvehtia kellarissa. Kesän alussa päästän osan madoista takaisin peltoon.
    Kyllä kalastus vietyään pikkusormen tahtoo ottaa enemmän, vaan haitanneko tuo. On vaan niin ihanaa kököttää rannalla (tai veneessä) ja onkia/virvelöidä. Entäs ne maukkaat omasta saaliista tehdyt kalaruuat?
    Toivotan sinulle kireitä siimoja ja kihelmöivää jännitystä nappaako vaiko ei.
    Joko sinulle on tullut selviöksi, ettei kalaa oteta, sitä pyydetään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olisin ostanut avokelan, mutta kaupan myyjä suositteli kovasti umpikelaa aloittelijalle. Nyt kun keskustelin neuvojani kanssa, olisi kannattanut kuunnella omaa sisäistä ääntä. Mutta ei haittaa vaikka toisenkin hankkisi, kun vaarikin innostui kuitenkin. Ensin hän sanoi, että hän tulee kyllä kyytipojaksi, mutta ei hän viitsi viskellä. Nyt toinen onkii ja toinen viskelee. Kohon keinuntaakin tykkään kyllä katsella, se on muistoa lapsuudesta.
      Selviöksi on tullut, että kalaa pyydetään ja nöyrästi pyydän veden haltijattarelta ja onhan hän suosiollinen ollut. Nyt soittelee kännylläni kavereilleen vaikka teille asti :-)
      Kiitos Aimarii, hieno yhteinen harrastus.

      Poista
  8. Hauskan harrastuksen olet keksinyt, ihanasti saa ulkoilmaa, mutta kalliiksi tulee, jos joka kalareissun jälkeen pitää kännykkä uusia...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nyt pidetään vetoketjut piukasti kiinni, muuten kukaan ei saa kohta kalaa, kun ne vaan soittelevat toisilleen kiven kupeesta ja unohtavat tulla syömään.

      Poista
  9. Lystiä puuhaa on kalastaminen. Ei sen väliä vaikkei kala aina nappaakkaan koukkuun, ihana on olla järvellä luonnon keskellä.
    Syötävän kokoinen hauen vonkale kävi koukkuun.
    Harmi kännykän tippuminen.

    Koillismaalla teimme usein muikkupottua. Uudet perunat keitetään lohkottujen sipulien ja suolan kanssa. Voipa joukossa olla myös porkkana lohkojakin. Muikut lisätään pottujen päälle sen verran aikaisin että ovat pottujen kanssa samaan aikaan kypsiä. Kun valmista muikut otetaan pois, vesi kaadetaan pottuista ja lopuksi pottujen päälle ison nokare voita. Kattilaa kiepautetaan kansi päällä niin että voi tarttuu pottuihin. Hyvää.
    Muukin kala sopii tälleen valmistettavaksi.

    Aurinkoisia mukavia kalastus päiviä Teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos uudesta reseptistä, täytyy kokeilla, vaikka muikkuja ei taida täältä tullakaan.
      Kalastaminen on samanlaista kuin lottoaminen, on kiva toivoa ja odottaa, miten käy. Lotottua ei ole tullut, mutta nyt on toivoa kalaruuista tänä kesänä. Vielä kun saa uusia perunia, niin kyllä kelpaa.

      Poista
  10. Jopas oli jännittävä kalatarina, komea on kala. Kännyköitä saa helposti uusia, mutta ensimmäisen hauen vain kerran!
    Kiva harrastus, en olisi sinua madonkasvattajaksi heti kuvitellut, ongelle kylläkin. Puhutkin jo kalastajaslangia, jigi on varmaan jokinlainen syötti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy vähän yllätyksiä teille järjestää, ettei kangistuta ihan kaavoihin eikä etenkään tietsikan ääreen - ainakaan kesällä. Jäälle reikiä tekemään minusta ei taida olla, mutta vannomatta paras :-D
      Jigi on sellainen hauska lerppu, aidon pikkukalan näköinen, uikin samalla lailla. Pikkuisen olen jotain oppinut, mutta vielä on paljon opittavaa. Hauki oli hyvä kannustin jatkamaan.

      Poista
  11. Oh!! mikä tarina ja joka sana totta. On se mukava, kun sait uuden terveellisen harrastuksen. Luulen, ettei se hevin anna siitä luopua, sillä jokainen kala, minkä saa siimanpäähän, antaa uuden elämyksen. Se känny harmittaa muakin, mutta niitä vahinkoja sattuu jokaiselle. Hienot saaliit ja sainpa olla toista reissua todistamassa... ei ole kalavaletta :-DDD Matojen koti on kyllä upea ja hyvin ruokittuna siitä riittää otettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko ajan tekisi mieli lähteä kalaan, mutta tämä kaveri ei aina lähde, vaikka on luvannut kyytsätä. Muutama sellainen paikka on, jonne voisin yksinkin mennä. Velipoika opetti jo lapsena, että kalassa täytyy olla hiljaa, yksin tulisi ainakin oltua hiljaa, mutta on kaverista apua, jos tulee iso kala tai jos luiskahtaa kalliolta mereen.
      Sellainen kaveri, joka opettaa ja kertoo hyviä vinkkejä on kullan arvoinen. Onneksi minulla oli muutaman päivän tällainen kaveri matkassa ;-))

      Poista
  12. Vai että matoja olet alkanut kasvattamaan, en olisi sitä kuvitellut,kaikenlaista muuta vaikka autoilua uudella autolla tms. Mutta hyvä harrastus tuo on ja saat olla ulkona,se tekee terää. Minä äherrän puutarhassani, mutta täällä on satanut maahan asti ihan hirveesti,siellä te otatte aurinkoa :) Kiva kuulla sinusta ja iloitaan kesästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhalla ja matojen kasvatuksella ei niin kauheasti ole eroa :-)
      Nyt on liikaakin hellettä jo, astmani ei oikein tykkää ja yskittää niin että kalatkin jo säikähtäisivät. Täytyy varmaan huilata pari päivää, vaikka suunnitelmissa oli tänä iltana lähteä läheiselle joelle.
      Kutkuttava harrastus. Oli kiva yllättää teidät :-D

      Poista
  13. Ihanaa uusi harrastus! Luulen tietäväni tuon tunteen, mieheni harrastaa kalastusta intohimoisesti ja minä sitten aina välillä lähden mukaan:) Ihanaa kesää ja kireitä siimoja (niikuin kalamiesten on tapana toivottaa toiselle;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Silkku, siima on ollut kireällä, onneksi ei katkennut :-)
      Sainpa yllätettyä kaikki, eivät osanneet kuvitella minua kalaan, mutta olen tykännyt onkia pikkutytöstä asti. Nyt oli taukoa, mutta siellä jossain se tunne on edelleen, joka jo muinoin iti sisälle.

      Poista
  14. Pujotatko ihan itse madonkin koukkuun...sen itse kasvattamasi? Minä en....-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pujotan, mutta matoa tulee sääliksi, mutta pujotan kuitenkin :-o
      Pikkutyttönä halusin olla veljen veroinen ja siitä se homma läksi.

      Poista
  15. Oooh mikä vonkale! Kalastus on mukava harrastus. Jännittävääkin se on. Paljon tuli lapsena ongella istuttua. Katiskoita katsottua ja isälle ja sedille soudettua verkonkatsonnassa.
    Kastematojakin oli hauskaa etsiä. Nykyään niiden koukkuun laitto on vähän niin ja näin. Vanhana kun luonto pehmenee :-D Onneksi saa erilaisia keinotekoisia syöttejäkin, jos ei matoa kärsi koukkuun laittaa, mutta jokainen tavallaan ;-)
    Ongella istuminen on hyvin rentouttavaa puuhaa. Uistellessa ei syöttiä koukkuun tarvitse ja kun kala nappaa on ylösveto jännittävä tapahtuma.

    Oikein hyvää kalaonnea teille ja aurinkoisia päiviä, hali-terveisiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään tuijottaa kohoa, kun se aalloilla keinuu, se on oikeaa meditaatiota.
      Madon laitto on tosiaan kenkkua, siksi on kiva pistää virveliin jigi päähän ja antaa sen matkia matoa. Sillä sain hauenkin. Se oli jännittävää.

      Nyt on astma niin pahana, että täytyy pitää kalastustaukoa.
      Kiva kun piipahdit, oli mukava kuulla sinusta. Tulen katsomaan, josko olet jotain laittanut...

      Poista
  16. Sinustahan näyttää tulleen ihan oikea kalastaja, vaikka luultavasti et kalavaleita viljelekään! Kalastaminen on jännää touhua, itsekin joskus koitan kalastaa - tosin mato-ongella! Toivottavasti Ahti suo teille antejaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi laitoin kuvan, että on todistusaineistoa :-))
      Mato-onginta on kivaa ja rentouttavaa. Koho keinuu kauniisti, eikä aina tarvitse edes saalista tulla, mutta antaahan se jännittävän lisän.
      Hyviä saaliita sinullekin!

      Poista
  17. Hyvän harrastuksen löysitkin ja heti kunnon vonkaleita koukustit :-)
    Mukavaa jatkoa ja kalaonnea :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Selma! Hauen saanti oli kyllä aikamoinen yllätys ja tosi jännittävää. Toivottavasti saan pian astmani kuriin ja pääsen taas kalaan.
      Mukavaa kesää sinullekin :-)

      Poista
  18. Vau mikä saalis! Kelpaisi itseongitut kalaperunat poikineen minullekin. ;) Enpä olekaan kalassa olemisen jännitystä kokenut kuin joskus pikkutyttönä ja suuri juttu oli, kun sai edes yhden juuri ja juuri syötävän kokoisen ahvenen. Voin kuvitella, miltä on tuntunut napata tuo hauki! Onkiminen olisikin kivaa, voisi kokeilla harrastusta edes kerran kesässä... :)

    VastaaPoista
  19. Oh! What a bummer about your cell phone!!!
    But holy moly! Just look at that great catch UUna!! Well done! Keep those worms happy and I think you shall be eating good all year round! heeheee
    hugs to you and happy summer!

    VastaaPoista
  20. No wautsi, minkä vonkaleen olet onnistunut saamaan!
    Saitko sen myös ite sieltä vedestä pois, vai pitikö miehen tulla apujoukoksi??
    Mä en voisi kalastaa yksikseen, kun en voisi matoa laittaa ongenkoukkuun, enkä uskalla kalaa pois ottaa myös, hi!

    VastaaPoista